Huippumalleissa on esimerkiksi erillinen, kevyt nauhaelementti
(true ribbon), kun taas perusmalleissa saman asian on ajanut varsinaisen kalvon päälle liimattu folio (quasi ribbon).
60
Nauhaelementti on kevyempänä herkempi reagoimaan ja
on siten pestiinsä paremmin soveltuva, vaikka totuuden nimissä molemmilla tekniikoilla saavutetaan mukiinmenevä
lopputulos.
Paneelirakenteen etuina äänenlaadun kannalta pidetään
muun muassa kotelopohjaisten resonanssien puutetta, yhtenäisestä suuresta kalvosta seuraavaa äänen realistista kokoa sekä suuren säteilypinnan suomaa suuntaavuutta. Viimeksi mainittu tarkoittaa, että huone ei juuri väritä ääntä.
Varjopuolena taas on rajattu kuuntelupiste, johon useimmin mahtuu vain yksi korvapari kerrallaan.
Uusia tuulia ja vanhoja temppuja
Tietokonepohjainen toisto on luonut uudet markkinat, jossa perinteinen kuunteluhuone on saanut minikoon haastajan työpöydästä. Ulkoasu on aina ollut riittävän
asiallinen . Miehen mittaiset
ladonovet ovat luoneet Minnesotalaiselle
valmistajalle maailmanmaineen järkihintaisina
referenssiluokan toistimina. Hifin hiipiessä uusille alueille moni
valmistaja on suunnannut näille kasvusuunnassa oleville
markkinoille.. Nyt tarjolla on
työpöytäversio.
Magnepanin resepti on ollut pitkälti sama jo neljän vuosikymmenen ajan. Kasvupyrähdys muovirimpuloiden kansoittamasta tietokonenurkkauksesta täysiveriseksi hifialustaksi on ollut nopea. paremman sanan puutteessa. Magnetostaattinen rakenne ja dipolina yhtä
lailla eteen kuin taaksekin säteilevä ääni ovat edelleen valmistajan tavaramerkkeinä. kokeilu
Magnepan Mini-Maggie -kaiuttimet
Teksti Jussi Arvio Kuvat Mauri Eronen
Paneelikaiuttimet
Barbie
maailmasta
Magnepan yhdistetään suurikokoisiin
paneelikaiuttimiin. Mikään olemuksessa ei ole koskaan vaikuttanut ylimitoitetulta tai turhalta.
Pesäeroa yläpään ja perusmalliston välille on haettu fyysisen koon lisäksi joistakin teknisistä ratkaisuista
Diskantin määrää
voidaan säätää korvaamalla hyppylanka
vastuksella.
2.Kaiutinaapelit kierrätetään bassokauttimen kautta.
Kotonaan lähes kaikkialla
Järjestelmän kompakti koko sai kokeilemaan useampia sijoituksia eri huoneissa. Ja vaihetta muuttamalla (yksinkertaisesti vaikkapa DWM kääntämällä) sovitus onnistuu lähes tilanteessa kuin tilanteessa.
Valmistaja suositteleekin vekslaamaan DWM-bassopaneelin kanssa parhaan tuloksen saamiseksi.
Paketissa seuraa selkeä ohjeistus käytännön vinkkeineen. Kokonaissointi oli herkullisen nautittavaa.
Kun kaikki loksahti kohdilleen, tuolikin oli hivutettu
varsinaiseen lähikenttään. Siten käyttökohteiksi soveltuvat esimerkiksi hankalan malliset ja pienemmät tilat,
pöydät ja jopa hyllysijoitus silloin, kun tason syvyys on
riittävä. Ajoit61. Kyseessä on siis
kolmen paneelikaiuttimen muodostama kolmitiejärjestelmä.
Järjestelmän toimintakuntoon saattaminen on helppoa.
Johdot kytketään siten, että vahvistimelta kaiutinkaapelit
liitetään DWM-basson kaiutintasoiseen sisääntuloon. Testissä
käytettiin näistä syistä Transparent The Wave ja Music
Wave -johtoja. Neljän ohmin lastina ja suhteellisen epäherkkänä pakettina (86 dB/W/1 m) saatava äänenpaine ja paras iskevyys jäivät isossa tilassa maltilliseksi.
Yksityiskohtien jäsentely oli huipputasoa, vaikka monitorimaisesta pakkosyötöstä ei ollutkaan kyse. No, totuuden nimissä basson määrä jäi oletetun vaisuksi, joskin sen luonne tuli selväksi. Muu kaapelointi olikin totutusti Cardasilta.
Passiivinen eli ilman omaa vahvistinta oleva DWM toistaa taajuusalueen 40?200 hertsiä. Tämä oli tarpeen, sillä
pienikokoisen paneelin kohdilleen saattaminen vaati aikansa.
Vapaassa tilassa diskantin taso oli sellaisenaan kohdillaan. Mini Magnepan jatkaa
siitä ylöspäin ulottuen aina 40 kilohertsiin. Toiveestani mukana tuli vielä kaikkinainen
kaiutinkaapelointi järjestelmän helppoa johdotusta varten.
Tämä siksi, että normaalisti käyttämäni Cardas-kaiutinjohdotus on varustettu haarukoin. Basso
kotiutui täsmälleen samalle linjalle ja silmämääräisesti kaiutinlinjan keskelle. Satelliitit johdotetaan bassoon omin kaiutinkaapelein. kokeilu
1
2
Tässä kohtaa kuvaan astuu tämän turinan kohde, piskuinen Maggie. Itse asiassa paneelit käytännössä katosivat äänen virratessa vapaana. Ja juuri siksi se
astuu edellä kuvatuille, uusille markkinoille ikään kuin vanhana konkarina.
Valmistaja ei kuitenkaan halua, että perheen pienintä
kutsutaan tietokonekaiuttimeksi. Mukana toimitettavilla vastuksilla on kuitenkin helppo vaimentaa ylä-äänien tasoa, mikäli ne korostuvat liikaa
esimerkiksi aivan lähikentässä kuunneltuna.
Aikansa lämmettyään tutuksi tullut italian ori, Mastersound Evolution 845 reference potki tasokalvot laukasta raviin. Kun kalvon
pinta-ala pienentyy Barbie-tasolle, basso jää uupumaan
käytännössä kokonaan.
Puutteen korjaa erillinen bassoyksikkö, DWM. Mielikuvien valossa varsin ymmärrettävää, sillä kyseessä on täysiverinen kaiutinjärjestelmä, johon kuuluu myös erillinen bassopaneeli tai
haluttaessa kaksi. Jako tasokalvolta nauhadiskantille on 500 hertsissä. Suunnittelu on lähtenyt siitä, että pienempi koko mahdollistaa sijoittelun sinne, missä isommat mallit eivät toimi edukseen. Settiä
harkitsevan kannattaakin huomioida mahdolliset tuplakaapelitarpeet jo ennakkoon.
1. Aloitin varsinaisesta kuuntelutilastani, joka edellytti satelliittien nostamista jalustoille. Etäisyys etuseinään oli parin metrin
luokkaa ja sivuseiniin noin metri. Se voidaan sijoittaa lattialle, pöydälle tai muulle tasolle. Vanha konsti on joskus parempi kuin pussillinen uusia, lienee tuumittu Minnesotassa. Mini Magnepan
vastaa nimittäin teknisesti ottaen malliston toiseksi suurinta ja maailmalla kovassa huudossa olevaa 3.7-mallia.
Vaan jekku on siinä, että kooltaan Mini on nimensä mukaisesti isoveljeään monin verroin pienempi. Kun pienikokoinen paneelikaiutin tuodaan lähikenttään, saavutetaan suurin osa
niistä hyveistä, joita isommat mallit tarjoavat suurissa tiloissa; äänikuvan tarkkuus, syvyysakselin luonteva ulotteikuus sekä dipolisuuntakuvion luoma ilmavuus. Suuntauksen
tein ensin karkeasti testisignaalilla ja myöhemmät hienosäädöt tutuilla musiikkinäytteillä. Magnepanin oma ruuvikiristeinen ja hyväksi todettu kaiutinterminaali syö sen si-
jaan mieluiten paljasta johtoa tai banaaniliittimiä. Nopea, ponnekas,
jäntevä. Testin perusteella paneelin ja takaseinän väliin
pitäisi jäädä mielellään noin 40 cm. Ainakaan koon tai painon vuoksi subin paikka ei jää
koestamatta, sillä noin 50 x 50 senttimetrin kokoinen ja
painoltaan olematon lätty siirtyy ilman voimakeinoja.
Maahantuoja toimitti testiä varten parin mustalla kankaalla viimeisteltyjä pikkuisia sekä yhden mustan DWMbassomoduulin. Koskaan aiemmin paneelikaiuttimen omistajalla ei ole ollut moisia vapauksia
sijoittelun suhteen, mikäli on mielinyt laadukasta lopputulosta.
Paketti on oikeastaan nerokas. Paneelien diskantit jätin
sisäsivuille.
Hahmottaakseni lähtökohdat syötin koko kaistan taajuuspyyhkäisyn muutamaan kertaan iPadista Performance
Audion Tone generator Pro -ohjelmistolla
Haastavissa olosuhteissa majailevalle musiikin ystävälle Mini Maggie on laadukkaiden vaihtoehtojen
rajatulla listalla kärkikastia. Bassoilla ulottuvuus parani, mutta iskevyys kärsi. Näin esimerkiksi solisti asettui oikealle korkeudelle.
No, vielä toinen ajatusleikki. Niinpä hyödynsin myös Spotifyn tarjontaa. Tietokoneella työpöydän ääressä musiikkikuurinsa ottava modernin polven kuulija on muutenkin todennäköisesti
koukussa verkon kautta kuunneltavaan musiikkiin, joten
ratkaisu on siltäkin pohjalta perusteltu.
Pöydän päälle ilmestyi vuoroin Patrick Watson, Fela
Kuti, Nitin Sawhey, Joan As Police Woman, Youngblood
Brass Band, Portico Quartet, Agnes Obel ja moni, moni
muu. Subbarin nosto samalle pöytätasolle toi
sopivasti pintaa ja jännettä yläbassoille, jotka nyt integroituivat vailla havaittavaa saumaa. Pieni takakeno paransi
nimittäin lopputulosta enemmän kuin vähän. Aktiivinen pöytäpaneeli olisi hulvattoman helppo ja hauska joka paikan huippulittu. Ne kun
ovat myös pienet ja melko kevyet. Lopputulos olisi varmasti satunnaiseen käyttöön välttävä, mutta ei sillä hätyytelty varsinaisen testattavan antia.
Pakollisen peruskauran jälkeen halusin laajentaa palettia. Aivan lähikentässä ja vielä aiempaa rankemmalla suuntauksella saavutettiin melkoinen intimiteetti ja samaan aikaan ilmava
epäkaiutinmaisuus. Väliaikaisena
ratkaisuna käytin reilun sentin paksuisia kirjasia kaiuttimien pohjassa olevan metallilaatan etuosan alla. kokeilu
Magnepan Mini-Maggie -kaiuttimet
tain lievä diskantin ylienergia kutitteli taustalla, mutta en kokenut tarvetta tasoittaa sitä vastuksen avulla. Kaiuttimiinfo
200 hertsiin asti toistava DWM-bassokaiutin on julkisivultaan
suurempi, mutta paksuudeltaan ei paljoa
poikkea Mini Maggiesta.
Mini Maggie system (Mini Maggie x 2, DWM x 1)
Hinta:
Muuta:
Lisätietoja:
2 195 ?/pari (musta, valkoinen)
DWM-bassoyksikkö erikseen ostettuna 1 150 ?/kpl
Hifiguru, www.hifiguru.fi, www.magnepan.com
Tekniset tiedot:
Paino:
Mitat (l x k x s):
DWM -bassoyksikkö
Rakenne:
Taajuusvaste:
Nimellisimpedanssi:
Herkkyys:
18,6 kg
Mini Maggie-satelliitti 24,5 x 36,5 x 12 cm
57,5 x 51 x 22 cm
magnetostaattinen 3-tiejalustakaiutinjärjestelmä, dipoli
40 Hz?40 kHz
4 ohmia
86 dB, 500 Hz (2,83 V/1 m)
62
en laadullinen potentiaali oli jo siihen mennessä selvitetty,
joten puhdas ja kriittinen purismi sai väistyä viihteen edellä. Paikka oli luonteva
siksikin, että puurran suurimman osan kirjallisista töistäni
sen ääressä.
Tasokasta pöytäseuraa
Tässä vaiheessa ei tullut yllätyksenä, että pöytäkattaus oli
aiempiin olosuhteisiin verrattuna ylivoimainen. Jos jotakin jäin ajoittain Maggiella kaipaamaan, niin lähinnä ronskimpaa dynaamista otetta.
Ihan kiusallani korvasin hetkeksi pöydälle asettuneet
Magnepanit Audio Space AS 3/5A-kaiuttimillani. Seinän läheisyys niisti syvyyssuunnan erottelua, ja kapea sijoittelu
toi yleispätevyyden tilalle ruuvipenkin. Pienikin sivusuunnan liike kaatoi äänet joko vasemmalle tai oikealle. DWM:n sijoitin lattialle senkin
eteen, kymmenisen senttiä kaiutinlinjan etupuolelle. Kaiuttimien taakse jäi noin 40
sentin etäisyys seinään.
Tutuksi tulleet hyveet olivat mukana, joskaan kokonaisuus ei yltänyt ensimmäisen sijoittelun tasolle. Samassa tajunnanvirrassa virkosi kehitysideakin:
pöytäsijoituksen kruunaisi mahdollisuus säätää kaiuttimen
kulmaa muutaman asteen verran. Parin päivän
säätöjen jälkeen päätinkin viimein valjastaa testiympäristöksi suuren ruokailuryhmän pöydän. Näin
muodostui vähän tavallista tiukempi kuuntelukolmio, jossa
kaiuttimien väliksi jäi metrin verran ja etäisyydeksi kuuntelupaikalle noin kaksi metriä. Olisiko
siitä jopa monitorointikäyttöön rajatulla dynamiikalla?
Kaiken kaikkiaan Magnepan on onnistunut luomaan
hämmentävän korkealaatuisen kokonaisuuden, joka todistaa, ettei olosuhteiden tarvitse olla esteenä nautittavalle
lopputulokselle. Uskottavan avoimen äänimaiseman aikaansaamiseksi vahvistimelta ei tarvittu enää
kuin pintakaasuja. Muuten tasapainoisen
toistimen kannalta pöytäpinnan yläbassoja vahvistava vaikutus oli turha kompromissi. Vain vierelle kertyneet levypinot paljastivat
armotta penkkisulkeisiin käytetyn ajan.
Reilun viikon jälkeen siirsin lituskat naapurihuoneeseen,
lähes 80 cm:n korkuisen senkin päälle. Suurempi
malli olisi toki istunut varsinaiseen kuuntelutilaani kokonaisuutena paremmin, mutta näilläkin eväillä kadotin paikoin ajantajun. Diskantin laatu on nimittäin sieltä parhaimmasta päästä kuulemiani.
Syvyysakselin erottelu haki myös vertaistaan. Jos vaikka lituskat varustaisi modernilla vahvistinasteella, linjatason sisääntuloilla
ja voimakkuussäätimellä. Hintaa ei voi siksi pitää erityisen kalliina saavutettuun äänenlaatuun nähden.. Samalla äänilähde
vaihtui cd- ja vinyylisoittimista kannettavaan Apple-tietokoneeseen ja vahvistin testiin tulleeseen tulokkaaseen, johon palaan tulevaisuudessa